Etusivu         Takaisin blogisivulle


28.1.2020   Työhyvinvointi‑iltapäivä Suonenjoella: Mitä sinulle kuuluu?

Miten mukavaa on, kun joku kysyy mitä kuuluu.
Tuo kysymys houkutteli minut mukaan tapahtumaan!

Päivän teoriaosuus oli pääkaupungista tulleen gurun luento. Psykologian tohtori, aivotutkija, Tapani Riekki puhui teemalla Ajanhallinnasta ajattelunhallintaan.

Riekin ja Pajun kirjan kansi Riekki on toinen Järki töihin ‑kirjan tekijöistä.
Keltakantisen kirjan alaotsikko on Parempien työtapojen kehittämisopas.

Kunnioitus puhujaa kohtaan ei yhtään vähentänyt yleisön kysymyksiä. Päinvastoin. Riekki joutui rajoittamaan mukaan otettuja kommentteja. Aihe ja esitetyt näkökulmat ja kysymykset kiinnostivat kovasti kuulijoita.

Sirpaleinen työaika riivaa työntekijöitä

Mietittiin ensin yksin ja sitten parin kanssa keskustellen, mikä omassa ajankäytössä on ongelma ja mikä stressaa töissä.

Julkisella sektorilla työskentelevä parini kertoi, että ihmiset eivät nykyään juuri soita ja kysy asiaa puhelimella. Puhelimeen tarttumista kuulema ihan kuin arastellaan. He turvautuvat sähköpostiin, jonka vastaus saattaa viipyä päiviä.
Aikoinaan matkapuhelimia mainostettiin meille: Että suomalaiset voisivat puhua enemmän.
Hetken vainko kesti sitä ihanuutta?
Sitten tulivat jo tekstiviestit, joissa vetäydytään tekstin suojaan.

Suurin osa Riekin esityksestä liittyi nykytyöajan sirpaleisuuteen.
Työn keskeytyksiä ja muita ongelmakohtia listattiin yhdessä. Riekki kertoi tämän vaiheen lopuksi, että vastaukset ovat olleet samanlaisia muuallakin.
Työntekijä miettii päivän aikana usein, mitä olinkaan tekemässä ennen keskeytystä? Kuinka päädyinkään siihen äskeiseen ajatusketjuun, joka tuntui johtavan hyvään lopputulokseen?

Työajan sirpaleisuus uuvuttaa ja laskee työtehoa. Varsinkin, jos tekee jotain muuta kuin fyysistä työtä, jos vaikka ajattelee ja kirjoittaa ajatuksiaan tekstiksi, tekee tietotyötä.
Moniin fyysisiinkin töihin on tietotyötä tullut mukaan tehtävän valmistumisen digitaalisena kirjaamisena.

Työympäristö on muuttunut, me ihmiset emme.
Riekki sanoi, että tietoisuuksia ihmisellä on edelleen vain yksi. Sitä ei voi jakaa.
Hänen mukaansa huonot keskittyjät kuitenkin tekevät useita asioita kerrallaan, vaihtelevalla menestyksellä ‑ multitaskaavat kuten nyt sanotaan. Työtapana tavoitteeksi tullut multitaskaus alentaa muidenkin, niiden parempien keskittyjien keskittymiskykyä.

Tehtävät tärkeysjärjestykseen

Useat osallistujat kertoivat tulevansa töihin muita aikaisemmin tai tekevänsä töitä muiden lähdettyä jo kotiin tai kotonaan aamulla tai illalla, jotta saavat tarvitsemansa rauhallisen ja tehokkaan työhetken. Ja saavat näin tehtyä edes osan listaamistaan tehtävistä.
Ainakin tärkeät ja kiireelliset työtehtävät pitäisi saada työpäivän aikana tehtyä.
Ongelmaksi mainittiin se, miten arvioidaan, mikä on tärkeä työtehtävä, kun kaikki on tärkeää? Ja kaikilla tehtävillä on yhtä kiire.
Riekki kysyi meiltä lisäksi, ovatko ne tärkeät tehtävät kivoja töitä?
Jos eivät ole, pitäisikö kenties harkita jotain muuta työtä tai tehtävää? Ja kertoi esimerkin henkilöstä, joka oli niin tehnyt.

tehtävien ryhmittely tärkeisiin ja kiireellisiin

Aloittamisen vaikeus ja vitkuttelu ovat nykyajan helmasyntejä. Vaan kaikille se viime tippa ei olekaan paras hetki tehtävän parhaalle suorittamiselle.
Monet kuulijat huokasivat, että tärkeiden tehtävien listan voi tosin tehdä, mutta siihen kirjattuja tehtäviä ei saa silti valmiiksi.

Riekki muistutti reflektoinnista, itsensä palkitsemisen motivoivasta vaikutuksesta työnteolle. Myös aloittamisesta kannattaa itseään kiittää ja vielä paremmin kiittää sitten, kun saa jotain valmiiksi asti.
Itsemyötätunto edesauttaa loppuun palamisenkin ehkäisyssä, Riekki muistutti.

Edelleen Riekki sanoi, että aina on enemmän tehtävää kuin ehtii tehdä.
Ehkäpä lohduttaudumme sillä ja pidämme asialle hiljaisen hetken!

Mitä me tehtiin töissä ‑ ennen kuin oli sähköposteja, somea ja kissavideoita?

Kuka sitä enää muistaa? Kaikki auditoriossa istuneet eivät edes ole eläneet sitä aikaa.
Ehkä silloin tehtiin vain töitä. Voisiko se olla niin?
Kirjoittiko joku muu ylös muistiot, selostukset, tekstit, ihan vain luonnosten ja keskustelujen pohjalta. Silloin taisi olla sihteereitä ja muita organisoinnin ammattilaisia töissä, tanssimassa tätä rumbaa, jossa nyt liikkujalta katoaa rytmitaju ja loppuu liike-energia?

Mitä oikein tapahtui niille digitalisaation eduille, joilla se markkinoitiin meille?
Että digitalisaatio lisää tehokkuutta? Mitä se on, tehokkuus?
Onko meistä tullut digitalisaation, siihen liittyvien vempainten, ohjelmien ja alustojen kehittäjien orjia?
Jossain seminaarissa läsnäolijat ovat saattaneet maksaa osallistumisesta paljonkin ja silti heillä on halua ja varaa käyttää se aika erilaisten laitteiden näpräämiseen keskittymisen sijasta.

Monet kertoivat kuluttavansa päiviä istuen monissa kokouksissa. Onko niissä kaikissa jokaisen läsnäolo oleellista? Vai riittäisikö tehtyjen päätösten tiedoksi saaminen.
Sekin mainittiin päivän aikana, että kun kokoukseen tulijat jättävät kaikki puhelimensa, läppärinsä ja tietokoneensa kokoustilan ulkopuolelle, kokous rauhoittuu ja tehostuu.

En jaksanut laskea, kuinka monta kertaa kissavideo mainittiin esityksen aikana. Kai niillä jonkun bingorivin olisi saanut valmiiksi.

Työpajassa: Terveys, työhyvinvointi ja jaksaminen ja Työhyvinvoinnin osatekijät

Tässä työpajassa meitä oli kymmenkunta, yksinyrittäjiä ja julkisella sektorilla vastuullisissa tehtävissä olevia. Kaikilla oli sanottavaa ja kerrottavaa erilaisista tilanteista, joissa oma tai toisen työssä jaksaminen on venynyt äärirajoille. Erilaiset työympäristöt ja tehtävät antoivat niihin vielä oman lisänsä.
Ongelmien vakavuus vaihteli. Aina eivät erilaiset, käytetyt ratkaisukeinotkaan ole selvittäneet tilannetta, vuosienkaan mittaan. Kuulosti siltä, että työkyvyttömyyseläkkeellekään eivät kaikki halua, vaikka siihen oli jo kaikki edellytykset ja työntekijällä alkaisi olla varsinainen eläkeikäkin lähellä.

Kuulin, että työuupumusta voidaan mitatakin; siihen on olemassa arviointilomakkeita.
Yksinyrittäjä voi olla hyötyä siitäkin, jos muistaa keskustella työstään työnohjauksen ammattilaisen kanssa. Ystäville ja perheelle on muutakin käyttöä!


Etusivu       Takaisin blogisivulle